Rikosprosessipassio. Käsiohjelma


Mistä on kysymys?

Allekirjoittaneet twiittaavat @rikosprosessi-tililtä pääsiäisajan kuuluisimmasta oikeudenkäynnistä Suomen rikosoikeudenkäyntilain mukaan. Emme kuitenkaan ole rajoittuneet rikosprosessiin sen suppeimmassa merkityksessä eli pelkkään oikeudenkäyntiin, vaan olemme laajentaneet tarkastelun esitutkintaakin edeltävään vaiheeseen. Olemme siis ottaneet mukaan myös rikostiedustelun.

Kronologisessa järjestelyssä tämä tarkoittaa sitä, että twiittaus alkaa palmusunnuntaita edeltävänä perjantaina, jolloin Jeesus Nasaretilaisen epäiltyihin rikoksiin liittyvä rikostiedustelu viimeistään alkoi.

Sanotun rikostiedusteluvaiheen voidaan katsoa jatkuvan lauantai-iltaan asti , jossa vaiheessa esitutkintalain (ETL) 3 luvun 3 §:n 1 mom. mukainen esitutkintakynnys (syytä epäillä rikosta) on viimeinkin ylittynyt ja rikoksen esitutkinta aloitetaan. Samaan aikaan otetaan käyttöön myös ensimmäiset pakkokeinolain mukaiset salaiset pakkokeinot.

Tässä vaiheessa nykysäännösten mukainen twiittaaminen aiheuttaa pieniä hankaluuksia. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin nykymenettelyssä, kohdeprosessissamme esitutkinnalliset toimenpiteet ikävällä ja jopa lainvastaisella tavalla sekoittuvat syyteharkintaan kuuluvien toimenpiteiden kanssa. Tästä syystä lauantain ja torstain välisissä twiiteissä ei pystytä kunnolla noudattamaan jakoa esitutkinnan ja syyteharkinnan välillä, vaan twiiteissä selvitetään tapahtumainmukaisessa järjestyksessä vuorotellen sekä esitutkintaan että syyteharkintaan kuuluvia toimenpiteitä.

Perjantaista eteenpäin oikeudenkäynnin eteneminen vakiintuu taas kokolailla normaaleihin uomiinsa (jos muutoksenhakuun liittyvät erikoisuudet unohdetaan). Eli perjantaina alkaa kohdeprosessimme pääkäsittely, joka toteutetaan oikeaoppisesti ja niin sanottua keskitysperiaatetta noudattaen ilman lykkäyksiä tai muitakaan suurempi keskeytyksiä. Ja rikosasioille tyypilliseen tapaan myös tuomio julistetaan heti pääkäsittelyn lopuksi, joten kansliasta kirjallisesti annettavaa kansliatuomiotakaan ei tarvitse jäädä odottelemaan, vaan menettelyssä voidaan siirtyä suoraan rangaistuksen täytäntöönpanoon. Ja sanottuun täytäntöönpanoon tarkastelumme myös päättyy, sillä täytäntöönpanon jälkeiset tapahtumat (tai tapahtumatta jäämiset) eivät enää kuulu rikosprosessioikeuden alaan.

Käytännössä yllä sanottu tarkoittaa, että rikosprosessipassion twiittaaminen alkaa palmusunnuntaita edeltävänä perjantaina rikostiedustelulla, jota jatkuu lauantai-iltaan asti, mistä eteenpäin toimitetaan esitutkinta ja syyteharkinta. Pitkäperjantaina heti syyteharkinnan päättymisen jälkeen on vuorossa varsinainen pääkäsittely, jota seuraa niin ikään heti perjantaina ja lauantaina tapahtuva rangaistuksen täytäntöönpano. Viimeinen rikosprosessipassioon liittyvä twiitti lähetetään pääsiäispäivänä sunnuntaina, jolloin tapahtuu viimeinen pääsiäispassioon liittyvä rikos.

Joinain päivinä rikosprosessuaalisesti merkittäviä tapahtumia on enemmän ja toisina vähemmän, mistä syystä kaikkina päivinä ei tule kovinkaan monia twiittejä. Yleisesti ottaen voi sanoa, että twiitattavien tapahtumien lisääntyy mitä pidemmälle rikosprosessissa edetään ja saavuttaa huippunsa pitkäperjantaina.


Käytetyt lyhenteet ja pykälien merkitsemistapa

Twiiteissä käytettävissä olevaa merkkimäärää säästääksemme käytämme laieista yleisiä lyhenteitä:

ETL=esitutkintalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110805
OK=oikeudenkäymiskaari https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004
RL=rikoslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
ROL=laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970689
PKL=pakkokeinolaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110806

Niin ikään pykälien merkitsemistavassa käytämme lyhenteitä. Niitä luetaan siten, että lyhenteen ensimmäinen numero viittaa kunkin lain lukuun. Toinen numero pykälään ja kolmas numero momenttiin.

Esimerkki: ETL 3:3.1 tarkoittaa siis suomeksi esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 1 momenttia.

Ja loppuun Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan opiskelijoille tiedoksi sellainenkin, että rikosprosessipassiota seuraamalla ei edes näin etäopintojen aikakaudella pysty kompensoimaan oikeustieteen maisteriopintoihin kuuluvaa oikeudenkäyntien seuraaminen –opintojaksoa.


Sydämellisesti tervetuloa seuraamaan rikosprosessipassiota.

Ville Hinkkanen ja Mikko Vuorenpää

Kommentit

  1. Mites sitten epäily ruumiin ryöstöstä ja epäily hautarauhan rikkomisesta kolme päivää edellisen rikoksen tuomion käytäntöönpanosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näihinkin kysymyksiin rikosprosessipassiossa saadaan selvyys.

      Poista
    2. Tai nyt vastasinkin hieman väärin eli rikosprosessipassiossa on mahdollista ottaa kantaa vain tuohon hautarauhan rikkomiseen. Tuo toinen kirjaamasi rikosepäily ei kuulu rikosprosessioikeuden alaan.

      Poista
  2. Aivan loistavaa! (Oikeus)tieteen popularisoimisen kannalta aivan mahdottoman loistavaa! Kiitos!

    Sitten sisäinen ilonpilaajani astuu esiin... Vannoutuneena juristina, hivenen repsahtaneena ortodoksina ja etenkin työelämän rikosprosessioikeuden pahasti raskauttamana joudun huomauttamaan historiallisesta tosiseikastosta:

    Evankeliumeissa Jeesus Nasaretilaisen kohtalosta käytiin oikeutta. Se on kristillisen narratiivin kannalta tärkeää - mutta se ei ole historiallisesti totta. Roomalaiset eivät tarvinneet lakeja juutalaisen ristiinnaulitsemiseen. Sellainen hoidettiin summaarisena kurinpitomenettelynä tai korkeintaan ns. hallinnollisessa järjestyksessä. Tuomioistuinta ei tällaisella pikkuseikalla rasitettu - eikä asiassa siksi sovellettu sen enempää rikosoikeuden kuin (rikos)prosessioikeudenkaan säännöksiä.

    Myöhemmät ajatukset Jeesuksen kohtaamasta oikeudenkäynnistä (esim. evankeliumien lakitupadraamat) ovat myöhempää sepitettä. Ja toisaalta: vaikka tällainen oikeudenkäynti olisi pidettykin, yksikään apostoli ei voinut olla sitä näkemässä - se kun tapahtui roomalaisessa hallintopalatsissa, johon juutalaisilla ei ollut pääsyä. Lait ja käytännöt oikeudenkäyntien julkisuudesta ovat myöhempää hapatusta (tai pääsiäisenä happamattomuutta), mutta ajanlaskumme alussa käräjäoikeuksissa ei ollut sen enempää lehtereitä kuin oikkareille, ah, niin tuttuja ilmoitustaulujakaan...

    Tästä huolimatta ihailen hankettanne suuresti! Mainiota! Suomalainen oikeudellinen keskustelu tarvitsee tällaista hyvällä maulla tehtyä karnevalisointia!

    Jos asian historiallinen puoli kiinnostaa jotakuta, suosittelen lämpimästi Yalen yliopiston luentoa aiheesta:

    https://www.youtube.com/watch?v=d_dOhg-Fpu0

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lausuntoni lakivaliokunnalle ja perustuslakivaliokunnalle RL 21 luvun uudistuksesta

Miksi minä innostuin prosessioikeudesta?

Arvostelu Timo Saranpään kirjasta Jatkokäsittelylupa hovioikeudessa.