Rikosprosessipassio. Käsiohjelma
Mistä on kysymys?
Allekirjoittaneet twiittaavat @rikosprosessi-tililtä
pääsiäisajan kuuluisimmasta oikeudenkäynnistä Suomen rikosoikeudenkäyntilain
mukaan. Emme kuitenkaan ole rajoittuneet rikosprosessiin sen suppeimmassa
merkityksessä eli pelkkään oikeudenkäyntiin, vaan olemme laajentaneet
tarkastelun esitutkintaakin edeltävään vaiheeseen. Olemme siis ottaneet mukaan
myös rikostiedustelun.
Kronologisessa järjestelyssä tämä tarkoittaa sitä, että
twiittaus alkaa palmusunnuntaita edeltävänä perjantaina, jolloin Jeesus
Nasaretilaisen epäiltyihin rikoksiin liittyvä rikostiedustelu viimeistään
alkoi.
Sanotun rikostiedusteluvaiheen voidaan katsoa jatkuvan
lauantai-iltaan asti , jossa vaiheessa esitutkintalain (ETL) 3 luvun 3 §:n 1
mom. mukainen esitutkintakynnys (syytä epäillä rikosta) on viimeinkin ylittynyt
ja rikoksen esitutkinta aloitetaan. Samaan aikaan otetaan käyttöön myös
ensimmäiset pakkokeinolain mukaiset salaiset pakkokeinot.
Tässä vaiheessa nykysäännösten mukainen twiittaaminen
aiheuttaa pieniä hankaluuksia. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin
nykymenettelyssä, kohdeprosessissamme esitutkinnalliset toimenpiteet ikävällä
ja jopa lainvastaisella tavalla sekoittuvat syyteharkintaan kuuluvien
toimenpiteiden kanssa. Tästä syystä lauantain ja torstain välisissä twiiteissä ei
pystytä kunnolla noudattamaan jakoa esitutkinnan ja syyteharkinnan välillä,
vaan twiiteissä selvitetään tapahtumainmukaisessa järjestyksessä vuorotellen
sekä esitutkintaan että syyteharkintaan kuuluvia toimenpiteitä.
Perjantaista eteenpäin oikeudenkäynnin eteneminen vakiintuu
taas kokolailla normaaleihin uomiinsa (jos muutoksenhakuun liittyvät
erikoisuudet unohdetaan). Eli perjantaina alkaa kohdeprosessimme pääkäsittely,
joka toteutetaan oikeaoppisesti ja niin sanottua keskitysperiaatetta noudattaen
ilman lykkäyksiä tai muitakaan suurempi keskeytyksiä. Ja rikosasioille
tyypilliseen tapaan myös tuomio julistetaan heti pääkäsittelyn lopuksi, joten
kansliasta kirjallisesti annettavaa kansliatuomiotakaan ei tarvitse jäädä
odottelemaan, vaan menettelyssä voidaan siirtyä suoraan rangaistuksen
täytäntöönpanoon. Ja sanottuun täytäntöönpanoon tarkastelumme myös päättyy,
sillä täytäntöönpanon jälkeiset tapahtumat (tai tapahtumatta jäämiset) eivät
enää kuulu rikosprosessioikeuden alaan.
Käytännössä yllä sanottu tarkoittaa, että
rikosprosessipassion twiittaaminen alkaa palmusunnuntaita edeltävänä perjantaina
rikostiedustelulla, jota jatkuu lauantai-iltaan asti, mistä eteenpäin
toimitetaan esitutkinta ja syyteharkinta. Pitkäperjantaina heti syyteharkinnan
päättymisen jälkeen on vuorossa varsinainen pääkäsittely, jota seuraa niin
ikään heti perjantaina ja lauantaina tapahtuva rangaistuksen täytäntöönpano.
Viimeinen rikosprosessipassioon liittyvä twiitti lähetetään pääsiäispäivänä
sunnuntaina, jolloin tapahtuu viimeinen pääsiäispassioon liittyvä rikos.
Joinain päivinä rikosprosessuaalisesti merkittäviä tapahtumia
on enemmän ja toisina vähemmän, mistä syystä kaikkina päivinä ei tule kovinkaan
monia twiittejä. Yleisesti ottaen voi sanoa, että twiitattavien tapahtumien
lisääntyy mitä pidemmälle rikosprosessissa edetään ja saavuttaa huippunsa
pitkäperjantaina.
Käytetyt lyhenteet ja pykälien merkitsemistapa
Twiiteissä käytettävissä olevaa merkkimäärää säästääksemme
käytämme laieista yleisiä lyhenteitä:
ETL=esitutkintalaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110805
OK=oikeudenkäymiskaari https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004
RL=rikoslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
ROL=laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970689
PKL=pakkokeinolaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110806
Niin ikään pykälien merkitsemistavassa käytämme lyhenteitä.
Niitä luetaan siten, että lyhenteen ensimmäinen numero viittaa kunkin lain
lukuun. Toinen numero pykälään ja kolmas numero momenttiin.
Esimerkki: ETL 3:3.1 tarkoittaa siis suomeksi
esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 1 momenttia.
Ja loppuun Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan
opiskelijoille tiedoksi sellainenkin, että rikosprosessipassiota seuraamalla ei
edes näin etäopintojen aikakaudella pysty kompensoimaan oikeustieteen
maisteriopintoihin kuuluvaa oikeudenkäyntien seuraaminen –opintojaksoa.
Sydämellisesti tervetuloa seuraamaan rikosprosessipassiota.
Ville Hinkkanen ja Mikko Vuorenpää
Mites sitten epäily ruumiin ryöstöstä ja epäily hautarauhan rikkomisesta kolme päivää edellisen rikoksen tuomion käytäntöönpanosta.
VastaaPoistaNäihinkin kysymyksiin rikosprosessipassiossa saadaan selvyys.
PoistaTai nyt vastasinkin hieman väärin eli rikosprosessipassiossa on mahdollista ottaa kantaa vain tuohon hautarauhan rikkomiseen. Tuo toinen kirjaamasi rikosepäily ei kuulu rikosprosessioikeuden alaan.
PoistaAivan loistavaa! (Oikeus)tieteen popularisoimisen kannalta aivan mahdottoman loistavaa! Kiitos!
VastaaPoistaSitten sisäinen ilonpilaajani astuu esiin... Vannoutuneena juristina, hivenen repsahtaneena ortodoksina ja etenkin työelämän rikosprosessioikeuden pahasti raskauttamana joudun huomauttamaan historiallisesta tosiseikastosta:
Evankeliumeissa Jeesus Nasaretilaisen kohtalosta käytiin oikeutta. Se on kristillisen narratiivin kannalta tärkeää - mutta se ei ole historiallisesti totta. Roomalaiset eivät tarvinneet lakeja juutalaisen ristiinnaulitsemiseen. Sellainen hoidettiin summaarisena kurinpitomenettelynä tai korkeintaan ns. hallinnollisessa järjestyksessä. Tuomioistuinta ei tällaisella pikkuseikalla rasitettu - eikä asiassa siksi sovellettu sen enempää rikosoikeuden kuin (rikos)prosessioikeudenkaan säännöksiä.
Myöhemmät ajatukset Jeesuksen kohtaamasta oikeudenkäynnistä (esim. evankeliumien lakitupadraamat) ovat myöhempää sepitettä. Ja toisaalta: vaikka tällainen oikeudenkäynti olisi pidettykin, yksikään apostoli ei voinut olla sitä näkemässä - se kun tapahtui roomalaisessa hallintopalatsissa, johon juutalaisilla ei ollut pääsyä. Lait ja käytännöt oikeudenkäyntien julkisuudesta ovat myöhempää hapatusta (tai pääsiäisenä happamattomuutta), mutta ajanlaskumme alussa käräjäoikeuksissa ei ollut sen enempää lehtereitä kuin oikkareille, ah, niin tuttuja ilmoitustaulujakaan...
Tästä huolimatta ihailen hankettanne suuresti! Mainiota! Suomalainen oikeudellinen keskustelu tarvitsee tällaista hyvällä maulla tehtyä karnevalisointia!
Jos asian historiallinen puoli kiinnostaa jotakuta, suosittelen lämpimästi Yalen yliopiston luentoa aiheesta:
https://www.youtube.com/watch?v=d_dOhg-Fpu0