Tekstit

Arvostelu kirjasta. Olavi Hölttä - Henna Pohjavirta: Noora saa syytteen. Tarinallinen tietokirja rikosoikeudellista vastuusta.

Tärkeä kirja rikosasian käsittelyvaiheista. Etenkin nuorille, mutta myös aikuisille.   Olavi Hölttä – Henna Pohjavirta: Noora saa syytteen. Tarinallinen tietokirja rikosoikeudellisesta vastuusta. Art House 2023. 142 sivua.     1.       Tekijät ja kirjan merkitys   Yli 30-vuotisen työuran asianajajana tehnyt Olavi Hölttä on kirjoittanut eläkkeelle jäätyään useita kirjoja. Oikeustieteellisiin esityksiin Höltän tuotannossa voidaan lukea Asianajon taito – opas riitajuttujen hoitamiseen (Edita. 1. painos 2016) sekä Mistä hyvä lakimies? – Käytännön opas (Tietosanoma 2019). Oikeustieteen lisäksi Hölttä on kirjoittanut kaksi kaunokirjallista runoteosta (Hauska vaappua ja Suljet vain silmäsi). Nyt arvosteltavan teoksen, Noora saa syytteen, voidaan katsoa sijoittuvan kaunokirjallisuuden ja oikeustieteen välimaastoon kuitenkin siten, että kirja sijaitsee lähempänä oikeustieteellistä esitystä kuin kaunokirjallista teosta.   Kirjan kuvituksesta on vastannut kasvatustieteiden maisteri, lastentarhan-
Lähetä kommentti
Lue lisää

Prosessioikeuden perusteeet -kirjani toisen painoksen esipuhe

Kiitos lainsäätäjän ja oikeuslaitoksen erinomaisen aktiivisuuden tämän kirjan ensimmäinen painos on jo aikoja sitten vanhentunut mistä syystä uuden painoksen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi. Kirjoitustyön valmistuttua on tullut aika esittää kiitoksia. Prosessioikeuden professorin tehtävien hoitaminen on erittäin helppoa ja jopa miellyttävää, kun lähimmäksi työparikseni on valikoitunut itseäni pätevämpi kollega. Eikä tämä pätevämmyys edes rajoitu prosessioikeuden osaamiseen, vaan se kattaa useita elämänaloja, kuten hiihdon ja etenkin ATK:n. Minulla ei ole mitään vaikeuksia myöntää, että ilman OTT Jaakko Markuksen apua olisin erittäin suurissa ongelmissa yliopistollisiin tietojärjestelmiin liittyvien, ja muidenkin, työtehtävieni kanssa. Eikä Jaakon apu ole mitenkään rajoittunut prosessioikeuden oppiaineesta huolehtimiseen, vaan tämänkin kirjan kanssa olen saanut luottaa Jaakon asiantuntemukseen. Hän on lukenut suuren osan kirjasta ja esittänyt lukemastaan oivallisia huomioita, joita
Lähetä kommentti
Lue lisää

Esipuhe kevään 2023 oikeustieteellisten tiedekuntien valintakoekirjaan "Johdatus prosessioikeuteen"

Tämä prosessioikeuden perusteita käsittelevä esitys on kirjoitettu oikeustieteellisten tiedekuntien vuoden 2023 valintakokeita varten. Tästä syystä kirjassa ei ole ollut tarpeen käyttää lähdeviitteitä.   Kirjassa edetään prosessoikeuden yleisiä oppeja koskevista perusteista siviili- ja rikosprosessioikeuden tärkeimpiin periaatteisiin. Teoksen ensimmäinen pääjakso, Peruskäsitteitä, koostuu kokonaisuudessaan prosessioikeuden keskeisistä lähtökohdista. Pääjaksossa Oikeudenkäynti tarkastelu kohdistetaan varsinaiseen oikeudenkäyntimenettelyyn ja käsittelyn keskiössä ovat ne perustekijät, joiden varaan oikeudenkäynnit sekä siviili- että rikosprosessissa rakennetaan. Sen sijaan kirjaan ei sisälly kuvausta oikeudenkäynnin kulusta tuomioistuimessa. Tältä osin lukijan siis pitää (vaikka se varmasti vaikeaa onkin) vielä malttaa mielensä ja odottaa varsinaisten oikeustieteen opintojen aloittamista.   Vuoden 1991 muistikuvien perusteella pystyn sanomaan, että valintakokeisiin lukeminen voi toisinaa
Lähetä kommentti
Lue lisää

Suomen vakavin ihmisoikeusongelma

Normipohja :   Euroopan ihmisoikeusospimus (EIS) 6 artiklan 1 kohta:   Jokaisella on oikeus  kohtuullisen ajan kuluessa  oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.    Perustuslaki 21 § 1 momentti   Oikeusturva   Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja  ilman aiheetonta viivytystä  lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hovioikeudenneuvos (OTT) Jaakko Raution kommentti 30.3.2023 julkaisemaani blogikirjoitukseen OK 17:36:n tulkinnasta

Kyseessä on varsin kiinnostava kysymyksenasettelu, johon voidaan mielestäni vastata useammallakin tavalla, enkä pidä mitenkään välttämättömänä antaa teemaprekluusiolle ratkaisevaa roolia. Hovioikeuden ratkaisuselostettakin voidaan mielestäni tulkita useammalla tavalla.  Sinänsä laissa selvästi ilmaistaan, että prekluusio koskee todistetta eli todistuskeinoa. Yleensä katsotaankin, että teemaprekluusio tulee käyttöön vain poikkeuksellisesti. Mielestäni voidaan  ajatella luontevasti, että yhtäältä asiantuntijalausunto ja toisaalta sen laatineen asiantuntijan kuuleminen ovat kaksi eri todistuskeinoa. Vaasan hovioikeuden asiassa ei ollut kuultu asiantuntijaa henkilökohtaisesti käräjäoikeudessa, joten hän olisi hovioikeudessa ollut uusi todistuskeino. Näin ajatellen asiantuntijan kuuleminen tulisi arvioida uutena prekluusion alaisena todistuskeinona. Lähtökohtana voidaan pitää, että asiantuntijaa olisi voitu kuulla jo käräjäoikeudessa. Kysymykseksi jää, oliko ollut pätevä syy olla tekemättä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lisiä oppiin OK 17:36:n tulkinnasta eli siitä, miten paljon asiantuntija saa suullisessa lausunnossaan poiketa kirjallisesta lausumastaan

  Todistusoikeusuudistuksen yhteydessä asiantuntijatodistelua koskeva normeeraus uudistui perusteellisesti. Yksi uudistus oli, että OK 17:36.1:ssa säädettiin, että asiantuntijan pitää aina antaa kertomuksensa kirjallisesti. Tätä voidaan pitää perusteltuna etenkin siitä syystä, että asiantuntijaan turvautuneen asianosaisen vastapuolen pitää pystyä perusteellisesti pohtimaan, miten hänen pitäisi reagoida asiantuntijatodisteluun. Ja tämä ei onnistu, ellei asianosainen ole pystynyt etukäteen eli ennen pääkäsittelyä perehtymään asiantuntijan antamaan kertomukseen.   OK 17:36.2 momentissa puolestaan säädetään niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä asiantuntijaa pitää myös kuulla suullisesti käräjäoikeuden pääkäsittelyssä. Sen sijaan laissa, sen esitöissä tai oikeuskirjallisuudessa ei ole ollenkaan arvioitu sitä, miten paljon asiantuntijan suullinen kertomus saa poiketa hänen aiemmin oikeudelle toimittamasta kirjallisesta lausumasta. Muodollisestihan olisi mahdollista lausua olevan jopa nii
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lausuntoni lakivaliokunnalle ja perustuslakivaliokunnalle RL 21 luvun uudistuksesta

1. Lausuntopyyntö ja lausunnon sisältö   Lakivaliokunta on pyytänyt minulta lausuntoa HE 13/2022 vp johdosta. Sanotussa esityksessä ehdotetaan muutoksia muun muassa rikoslain 21 luvun seksuaalirikoksia koskeviin säännöksiin. Keskeinen ehdotettu uudistus on se, että raiskaustunnusmerkistöön lisättäisiin uusi suostumusta koskeva tunnusmerkistötekijä.   Lausunnossani keskityn vain ehdotettuun uudistukseen sisältyviin prosessioikeudelliseen ongelmiin. Rikosoikeudellisiin kysymyksiin en ota mitään kantaa.   Prosessuaaliset ongelmat ovat lähinnä todistusoikeudellisia, vaikka toki tunnusmerkistön muuttaminen suostumusta edellyttäväksi pitää syytesidonnaisuuden (ROL 11:3) vuoksi ottaa huomioon myös syytteiden teonkuvauksissa. Tämä ei kuitenkaan ole pulmallista.   2. Uusi tunnusmerkistötekijä ja todistelu   Syyttäjällä (ja asianomistajalla) on asiassa todistustaakka, joka tarkoittaa sitä, että syyttäjän pitää näyttää toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä edellyttävät syytteen tueks
Lähetä kommentti
Lue lisää