Mikko Vuorenpään Blogi

Mistä on kysymys? Allekirjoittaneet twiittaavat @rikosprosessi-tililtä pääsiäisajan kuuluisimmasta oikeudenkäynnistä Suomen rikosoikeudenkäyntilain mukaan. Emme kuitenkaan ole rajoittuneet rikosprosessiin sen suppeimmassa merkityksessä eli pelkkään oikeudenkäyntiin, vaan olemme laajentaneet tarkastelun esitutkintaakin edeltävään vaiheeseen. Olemme siis ottaneet mukaan myös rikostiedustelun. Kronologisessa järjestelyssä tämä tarkoittaa sitä, että twiittaus alkaa palmusunnuntaita edeltävänä perjantaina, jolloin Jeesus Nasaretilaisen epäiltyihin rikoksiin liittyvä rikostiedustelu viimeistään alkoi. Sanotun rikostiedusteluvaiheen voidaan katsoa jatkuvan lauantai-iltaan asti , jossa vaiheessa esitutkintalain (ETL) 3 luvun 3 §:n 1 mom. mukainen esitutkintakynnys (syytä epäillä rikosta) on viimeinkin ylittynyt ja rikoksen esitutkinta aloitetaan. Samaan aikaan otetaan käyttöön myös ensimmäiset pakkokeinolain mukaiset salaiset pakkokeinot. Tässä vaiheessa nykysäännösten muk

Muistio oikeusministeriölle raiskauksen tunnusmerkistöstä ja suostumuksesta Muistion laatija: Mikko Vuorenpää -Suostumustunnusmerkistöön liittyvät prosessuaaliset ongelmat ovat lähinnä todistusoikeudellisia, vaikka toki tunnusmerkistön muuttaminen suostumusta edellyttäväksi pitää syytesidonnaisuuden (ROL 11:3) vuoksi ottaa huomioon myös syytteiden teonkuvauksissa. Tämä ei kuitenkaan ole pulmallista. Todistusoikeudelliset pulmat liittyvät ainakin seuraaviin seikkoihin: - Onko suostumusta ylipäätään annettu? à Todistustaakka ja negatiivisen seikan näyttäminen -Kun syyttäjällä on todistustaakka, suostumusedellytys tarkoittaa käsittääkseni sitä, että syyttäjän pitää pystyä näyttämään negatiivinen seikka toteen (eli että ei ole annettu suostumusta), mikä on aina vaikeaa. Kestävänä ei voida pitää sitä, että syyttäjän pelkkä väite suostumuksen puutteesta riittäisi näytöksi.--> Suostumuksen puuttumista pyrittäisiin jatkossakin näyttämään väkivallan merkeillä asi

Sain taannoin kunnian pitää Turun yliopiston tohtoripromootiossa puheen kumppanille. Tuolloin puhuin toki kaikille väittelijöiden puolisoille sekä miehille että naisille, mutta tietysti myös omalle puolisolleni. Hän on juristi, kuten minäkin, mikä ei tietenkään lupaa hyvää arkielämällemme. Puhetta kirjoittaessani, tai ehkä jo sitä ennen, aloin myös tarkemmin miettiä, miten naisjuristeilla meillä Suomessa on mennyt. Siitä kirjoitan nyt. Kirjoituksen kannalta keskeinen kysymys siis kuuluu, mitä naisjuristeillemme on tähän mennessä tapahtunut. Aiheen käsittelyssä pitänee hieman hypellä, etenkin kun ajattelin lähteä liikkeelle aivan alusta eli Turussa 1878 syntyneestä Agnes Amanda Lundellista, joka ensimmäisenä naisena Suomessa suoritti ylemmän oikeustutkinnon toukokuussa vuonna 1906. Ja edelleen hän oli vuoden 1907 jouluun mennessä suorittanut hallinto­tutkinnon, joka niin ikään kuului tuolloin oikeustutkintojen ryhmään. Lundellin ensimmäiset vuoden juristina eivät olleet

SUOMALAISEN LAKIMIESYHDISTYKSEN SATAKUNNAN OSASTO 75 VUOTTA Arvoisat Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Satakunnan Osaston jäsenet. Hyvät naiset ja miehet. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen ollessa erityisesti tieteellinen yhdistys, luulen, että Satakunnan Osaston 75-vuotispäivillä juhlapuhe on soveliasta omistaa tieteelle. --------- Yleisesti ottaen on hyvin vaikeata tehdä mitään ellei ensin selvitä, miten tulisi toimia. Lausuttu ei tosin päde teknisiin laitteisiin, joiden käyttäminen onnistuu aina ilman käyttöohjeisiin tutustumista, mutta puheiden pitämiseen se kyllä pätee. Erinomainen opas puheiden pitämisestä on ruotsalaisen Göran Häggin teos “Hyvin puhuttu”. Häggin mukaan puheen voi jakaa viiteen osaan: Johdantoon eli exordiumiin, jossa tarkoituksena on kuulijoiden hyvän tahdon voittaminen puolelleen. Tämä voi puolestaan tapahtua joko suorasukaisella asiaan käymisellä taikka vihjailemalla. Itse aion tässä noudattaa ensimmäistä vaihtoehtoa ja vihjailla vasta myöhemmi