Prekludoituuko oikeustieteellinen asiantuntijalausunto? Huomio Turun hovioikeuden ratkaisusta asiassa S 18/1932 (annettu 1.6.2020)

Turun hovioikeus on 1.6.2020 antanut asiassa S 18/1932 seuraavan sisältöisen käsittelyratkaisun:

HM on liittänyt valituksensa oheen emeritaprofessori Leena Kartion 6.8.2018 päivätyn lausunnon. Vastapuolet ovat vastustaneet lausunnon huomioon ottamista uutena todisteena, koska hyväksyttävää syytä sille, ettei lausuntoa ole esitetty käräjäoikeudessa, ei ole.

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n 1 momentin mukaan valittaja ei saa hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin todisteisiin kuin niihin, jotka on esitelty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

HM olisi voinut hankkia Kartiolta lausunnon esittääkseen sen jo käräjäoikeudessa. HM ei ole saattanut todennäköiseksi, että hän ei ole voinut vedota lausuntoon käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Siten HM:llä ei ole oikeutta vedota Kartion lausuntoon vasta hovioikeudessa.

Ratkaisu on ongelmallinen ja se koskee niin sanottua prekluusiota hovioikeudessa, josta säädetään hovioikeuden ratkaisun yllä siteeratussa kohdassa viittaamassa oikeudenkäymiskaaren (OK) 25 luvun 17 §:n 1 momentissa. Oikeusohjeesta ilmenevin tavoin, prekluusio ulottaa vaikutuksensa muun muassa todisteisiin.

Kuten käsittelyratkaisusta havaitaan, hovioikeus näyttäisi siinä luokittelevan myös oikeustieteelliset asiantuntijalausunnot todisteiksi, jotka siten voisivat OK 25:17.1:n mukaan prekludoitua. Tältä osin ratkaisu on altis hyvin voimakkaalle kritiikille. OK 17:4.1:ssa oikeustieteellisistä asiantuntijalausunnoista säädetään seuraavasti:

Tuomioistuin soveltaa lakia viran puolesta. Asianosainen saa antaa tuomioistuimelle kirjallisen selvityksen siitä, miten lakia olisi sovellettava. Selvityksen laatijaa tai muuta henkilöä voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa, jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi.

Nyt siteerattua lainkohtaa perustelevassa hallituksen esityksessä (HE 46/2014 vp s. 51) lausutaan muun muassa siten, että oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon kirjoittaja ei ole todistaja tai asiantuntija eikä muukaan todistuskeino. Tämä lausuma pitää paikkansa. Kuten myös oikeuskirjallisuudessa on lausuttu OK 17:4.1:n säännös koskee oikeuskysymystä eli laintulkintaa ja soveltamista (ks. Jaakko Rautio – Dan Frände: Todistelu. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun kommentaari. Keuruu 2016 s. 42).


Yllä sanotun perusteella Turun hovioikeuden käsittelyratkaisua voidaankin pitää hyvin pulmallisena. Oikeustieteelliset asiantuntijalausunnot eivät ole todisteita eivätkä mitään muitakaan todistuskeinoja, mistä syystä OK 17:25.1:n (tai mikään mukaan) prekluusiosäännös ei koske tällaisia lausuntoja. Käytännössä hovioikeuden ratkaisu tarkoittaa niinkin erikoista asiantilaa, että oikeusohjeiden tulkinta voisi prekludoitua.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lausuntoni lakivaliokunnalle ja perustuslakivaliokunnalle RL 21 luvun uudistuksesta

Miksi minä innostuin prosessioikeudesta?

Arvostelu Timo Saranpään kirjasta Jatkokäsittelylupa hovioikeudessa.