Tuomiotyypit, eli ryhtyikö Metsä Group kansalaistottelemattomaksi kuten Hesari (21.9.21) antoi ymmärtää?

1) Mistä on kysymys?

Helsingin Sanomat uutisoi tänään (21.9.2021) etusivun uutisena, että Metsä Group ei noudata hovioikeuden tuomiota ja kieltäytyy maksamasta tuomioon perustuvia yli 30 hengen palkkasaatavia. Uutinen ja sen otsikko on täysin harhaanjohtava. Uutisesta saa käsityksen, että suomalainen pörssiyhtiö on vienyt liiketoimintansa niin sanotusti ”nextille levelille” ja lopettanut lainvoimaisten tuomioiden noudattamisen. 

Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Metsä Groupia ei velvoitettu Hesarin uutisoimassa asiassa korvaamaan euroakaan palkkasaatavia, vaikka Hesarissa niin väitettiin. Tuomiossa ainoastaan vahvistettiin kantajien saatavien peruste. Juridista terminologiaa käyttäen hovioikeuden asiassa antama ratkaisu oli niin sanottu vahvistustuomio, ei siis suoritustustuomio. Mutta mitä tämä tarkoittaa? 

2) Tuomiotyypit 

Kanteen hyväksyvät tuomiot voidaan jakaa kolmeen luokkaan tuomiolauselmassa määrätyn oikeusseuraamuksen perusteella. Ehdottomasti yleisin tuomiotyyppi on suoritustuomio, jollaisesta on kysymys silloin, kun vastaaja velvoitetaan suorittamaan kantajalle jotakin, pääsääntöisesti rahaa. 

Toisena tuomiotyyppinä on vahvistustuomio, jolla ratkaistaan kantajan ja vastaajan välisen tietyn oikeussuhteen olemassaolo (positiivinen vahvistustuomio) taikka sen puuttuminen (negatiivinen vahvistustuomio). Esimerkkinä vahvistustuomiosta voidaan mainita ratkaisu, jolla jokin oikeustoimi (esimerkiksi kauppa) julistetaan pätemättömäksi. 

Lisäksi tunnetaan muotoamistuomio. Se voidaan määritellä tuomioistuimen ratkaisuksi, jolla muutetaan jotakin tiettyä oikeussuhdetta tai oikeustilaa. Esimerkkinä muotoamis¬tuomiosta voidaan mainita aviopuolisoiden tuomitseminen avioeroon. Muotoamistuomio ei liity Metsä Groupin asiaan mitenkään. Edes Hesarissa ei väitetty, että Metsä Group olisi tuomittu avioeroon työntekijöistään. 

3) Mitä erottelu suoritustuomion ja vahvistustuomion välillä tarkoittaa Metsä Groupin asiassa? 

Ainoastaan suoritustuomio on pantavissa täytäntöön, millä tarkoitetaan sitä, että jos tuomittu ei noudata hänelle määrättyä suoritusvelvollisuutta, sanottu velvollisuus pannaan täytäntöön pakolla. Käytännössä tämä tarkoittaa ulosmittausta. 

Vahvistustuomion oikeudelliset vaikutukset eroavat suoritustuomiosta siinä, että vahvistustuomio ei tarvitse tehokkuutensa tueksi mitään täytäntöönpanoa. Vahvistustuomio ikään kuin itsessään tyydyttää jutun voittaneen asianosaisen oikeussuojan tarpeen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos asianosainen on päättänyt vaatia vain tietyn oikeussuhteen vahvistamista, hänen oikeussuojatarpeensa tulee tyydytetyksi pelkästään sillä, että tuomioistuin vahvistaa oikeussuhteen olemassaolon. Ja tarkkaan ottaen tuomioistuin ei edes saisi tuomita muuta, sillä oikeudenkäyntilakimme kieltää tuomitsemasta muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut (oikeudenkäymiskaari 24 luku 3 § 1 momentti). 

Nyt käsillä olevassa asiassa tuomiolla on siis vain vahvistettu kantajien eli työntekijöiden saatavien peruste. Mikäli työntekijät lisäksi haluavat, että Metsä Group suorittaa heille jotakin, heidän nostettava Metsä Groupia vastaan suorituskanne, jossa siis vaaditaan rahasuorituksia. Tässä mahdollisessa uudessa oikeudenkäynnissä nyt annettu vahvistustuomio sitoo tuomioistuinta eli uudessa oikeudenkäynnissä ei enää tarvitse (eikä edes saa) tutkia saatavien perustetta, vaan tutkinta voidaan rajoittaa siihen, kuinka paljon Metsä Groupin on korvattava. Tätä aiemman tuomion sitovaa vaikutusta myöhemmässä oikeudenkäynnissä voidaan tieteellisin termein kutsua positiiviseksi oikeusvoimavaikutukseksi. 

Käytetyt lähteet: Lappalainen, Juha: Siviiliprosessioikeus II. Jyväskylä 2001. Vuorenpää, Mikko: Prosessioikeuden perusteet. Hämeenlinna 2009