Esipuhe kevään 2023 oikeustieteellisten tiedekuntien valintakoekirjaan "Johdatus prosessioikeuteen"

Tämä prosessioikeuden perusteita käsittelevä esitys on kirjoitettu oikeustieteellisten tiedekuntien vuoden 2023 valintakokeita varten. Tästä syystä kirjassa ei ole ollut tarpeen käyttää lähdeviitteitä.

 

Kirjassa edetään prosessoikeuden yleisiä oppeja koskevista perusteista siviili- ja rikosprosessioikeuden tärkeimpiin periaatteisiin. Teoksen ensimmäinen pääjakso, Peruskäsitteitä, koostuu kokonaisuudessaan prosessioikeuden keskeisistä lähtökohdista. Pääjaksossa Oikeudenkäynti tarkastelu kohdistetaan varsinaiseen oikeudenkäyntimenettelyyn ja käsittelyn keskiössä ovat ne perustekijät, joiden varaan oikeudenkäynnit sekä siviili- että rikosprosessissa rakennetaan. Sen sijaan kirjaan ei sisälly kuvausta oikeudenkäynnin kulusta tuomioistuimessa. Tältä osin lukijan siis pitää (vaikka se varmasti vaikeaa onkin) vielä malttaa mielensä ja odottaa varsinaisten oikeustieteen opintojen aloittamista.

 

Vuoden 1991 muistikuvien perusteella pystyn sanomaan, että valintakokeisiin lukeminen voi toisinaan olla muutakin kuin jännittävää. Toivotankin kaikille pääsykokeisiin valmistautujille voimia luku-urakkaan. 

 

Kirjasta saattaa löytyä vitsi. Kannattaa siis lukea tarkkaan.

 

 

Turussa vuoden 2022 kolmanneksi viimeisenä päivänä

 

Mikko Vuorenpää

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lausuntoni lakivaliokunnalle ja perustuslakivaliokunnalle RL 21 luvun uudistuksesta

1. Lausuntopyyntö ja lausunnon sisältö   Lakivaliokunta on pyytänyt minulta lausuntoa HE 13/2022 vp johdosta. Sanotussa esityksessä ehdotetaan muutoksia muun muassa rikoslain 21 luvun seksuaalirikoksia koskeviin säännöksiin. Keskeinen ehdotettu uudistus on se, että raiskaustunnusmerkistöön lisättäisiin uusi suostumusta koskeva tunnusmerkistötekijä.   Lausunnossani keskityn vain ehdotettuun uudistukseen sisältyviin prosessioikeudelliseen ongelmiin. Rikosoikeudellisiin kysymyksiin en ota mitään kantaa.   Prosessuaaliset ongelmat ovat lähinnä todistusoikeudellisia, vaikka toki tunnusmerkistön muuttaminen suostumusta edellyttäväksi pitää syytesidonnaisuuden (ROL 11:3) vuoksi ottaa huomioon myös syytteiden teonkuvauksissa. Tämä ei kuitenkaan ole pulmallista.   2. Uusi tunnusmerkistötekijä ja todistelu   Syyttäjällä (ja asianomistajalla) on asiassa todistustaakka, joka tarkoittaa sitä, että syyttäjän pitää näyttää toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä ede...
Lue lisää

Miksi minä innostuin prosessioikeudesta?

1. Ensimmäinen kosketukseni lainkäyttöön  Turun raastuvanoikeuden (nykyisin Varsinais-Suomen käräjäoikeus) toimitilat olivat aina 1990-luvun loppupuolelle asti onnettomat. Ja erityisen surkea tilanne toimitilojen suhteen oli 1970–1980 luvulla, jolloin raastuvanoikeus toimi samassa rakennuksessa kuin Turun kaupunginvaltuusto ja tuomioistuimen käytössä oli käytännössä ainoastaan kolme istuntosalia, odotusaula, järkyttävät yleisökäymälät sekä vähäiset työtilat tuomioistuimen hallintokansliaa varten.  Tämän kirjoituksen kannalta keskeisin puute Turun raastuvanoikeuden toimitiloissa ei kuitenkaan liity yleisökäymälöihin vaan siihen, että 1970- tai 1980- luvun tuomioistuimessa työskentelevillä tuomareilla (oikeusneuvosmiehillä) ei ollut raastuvanoikeuden tiloissa omia työhuoneita, vaan tuomarit tekivät työnsä kotona. Minun isäni oli yksi oikeusneuvosmiehistä, mistä syystä hänkin kirjoitti tuomioitaan kotona keittiönpöydän ääressä. Ja juuri kotini keittiössä minäkin sain jo alle kou...
Lue lisää

Arvostelu Timo Saranpään kirjasta Jatkokäsittelylupa hovioikeudessa.

  1.       Tekijä ja kirjan merkitys     Arvioitavana olevan kirjan on kirjoittanut parhaillaan käräjätuomarin virassa toimiva oikeustieteen tohtori ja hovioikeudenneuvos Timo Saranpää. Näin ollen voidaan epäröimättä lausua, että taustansa puolesta Saranpäällä on parhaat mahdolliset edellytykset laatia kattava tutkimus jatkokäsittelyluvan myöntämiseen liittyvistä kysymyksistä. Kirjaa lukiessa nyt sanotun huomaa ensimmäiseltä sivulta lähtien. Kirja osoittaa kirjoittajaltaan huomattavaa asiantuntemusta tutkimuskohteestaan.   Saranpään teos on ensimmäinen Suomessa kirjoitettu jatkokäsittelylupajärjestelmää koskeva monografia, mikä jo sellaisenaan tarkoittaa, että kirjaa on pidettävä erittäin tärkeä lisänä suomalaiseen oikeustieteelliseen kirjallisuuteen. Ja entisestään kirjan merkitys kasvaa sen johdosta, että Saranpää on tehnyt kauttaaltaan huolellista työtä ja ottanut esiin useita vaikeita tulkintaongelmia ja antanut esiin nostamilleen ongelmi...
Lue lisää